"11 virran maa"- kokoelmasta kirjoitettuja juttuja Tulosta Sähköposti

Päätoimittaja Matti Apunen, Aamulehti syksy 09

MAAILMA SINISTEN LASIEN LÄPI
Mikko Alatalo on rockin Kalle Päätalo. Hän laulaa pitkää kertomusta pohjoisen ihmisen sinnikkyydestä, ohivirtaavasta joesta ja juniin sammuvista miehistä.
Alatalon varhaistuotanto on poikkeuksellisen ehjä kokonaisuus, murrosikäisen yhteiskunnan luokkakuva…
Hiljattain ilmestynyt Yhdentoista virran maa on paketti, johon on koottu kolme 80-luvun alussa tehtyä lp:tä. Se on muistuma ajalta, jolloin televisiossa oli kaksi kanavaa…
Alatalon varhaiset laulut ovat eeppisiä kupletteja, joihin on istutettu yhteiskunnallinen kertomus. Nuorella miehellä on paljon sanottavaa…
Avain koko paketin tulkintaan on Leuhkat eväät, Alatalon ja Harri Rinteen puhkisoitettu hitti. Selittäkää ’leuhkat eväät’ ja ymmärrätte pohjoispohjalaisen elämänmuodon, junaan nukahtavan miehen ja ehkä jopa artistin leppymättömän siniset silmälasit…


Politiikan toimittaja Antti Ervasti, Kaleva syksy 09

POHJOISEN MURROKSEN SÄVEL
Kun tuli tieto Alatalon Lauluja Siirtomaasuomesta-trilogian saattamisesta cd-muotoon, mielikuva oli kolmen cd:n boksi bonusraitoineen. Paketti olikin tuplalevy, johon oli jotain lisätty ja jotain otettu pois…
Uusittu paketti hahmottuu kuitenkin pian. Alkuperäiseen trilogiaan kuulumattomat kappaleet istuvat hyvin ja osin uusitulla järjestyksellä levyn sisältö korostuu…
Laulut yhteiskunnan murroksesta ja Pohjois-Pohjanmaan maaseudusta eivät ole vanhentuneet 30 vuodessa. Useimmat asiat tuntuvat edelleen yhtä ajankohtaisilta.
Uudelleen masteroidut kappaleet kirkastavat sen tosiasian, kuinka hienosti ja monipuolisesti nämä loistavat laulut toteutettiin. Kassu Halosen sovitukset pauhaavat tarvittaessa jylhän sinfonisesti, toisinaan vedetään täyttä amerikanrokkia ja pari kertaa mennään tanssilavatangoa. 11 virran maaeepoksessa ei tarvita muuta kuin mies ja akustinen kitara. Tyylilajien kirjo toimii vahvan kokonaisuuden ehdoilla.


Toimittaja Harri Uusitorppa, Helsingin Sanomat 9.11.09

MAALAISPOIKA RYHTYI KANSAN EDUSTAJAKSI
Mikko Alatalo manasi lauluissa Siirtomaasuomen kurjaa kohtaloa.
-Minä haluan olla muutakin kuin vain kaunis poika, selitti Alatalo syyskuussa 1978, jolloin hän oli viimeistelemässä tulevaa pääteostaan ja palaamassa maalaispojan maisemiin.
Kaunis poika? Nyt hänen itseironinen kommenttinsa saattaa huvittaa. Mutta ilmeisesti Alatalolla oli mielikuvallinen ongelma omasta roolistaan uuden sukupolven suomalaisena lauluntekijänä ja toisaalta ”suihketta kainaloon panevana” nuorisotähtenä.
Vasta 27-vuotiaana Tv-toimittajan työt juuri jättäneen Alatalon vastaveto oli 60-luvulla alkanutta rajua yhteiskunnallista rakennemurrosta havainnoiva kunnianhimoinen Yhdentoista virran maa (1978). 
Nyt levy on julkaistu uudelleen jatko-osiensa kanssa – ja ilman Syksyn sävelen voittanutta Vicky Leeta, joka antoi Alatalolle sysäyksen kohti ’koko Suomen Mikkoa’. Muitakin lauluja on raakattu ja korvattu toisaalla julkaistuilla viisuilla.
Nyt Yhdentoista virran maa on osittain uusi teos. Mutta ei vain hyvässä.
Erilaisten tuotannollisten ratkaisujen sekoittaminen tekee siitä vielä levottomamman, vaikka 34 laulun sarja on ytimeltään johdonmukainen.
Hänen pitkällä tarinallaan maaseudun kurjistumisesta on silti madonlukuja parempi loppu. Kun ylioppilas Alatalo lähti 1970 tavaamaan Tampereelle yhteiskuntaoppia, oli kotikunnassa Kiimingissä 3000 asukasta. Nyt niitä on kymmenen tuhatta enemmän…

Toimittaja Pentti Manninen, Verkkoapila 21.10.09

SIIRTOMAASUOMEN LAULUJEN CD ON KULTTUURITEKO
Mikko Alatalon Siirtomaasuomen laulut kuuluvat 60-70-lukujen kulttuurihistoriaan siinä missä Lapualaisooppera, Vanhan valtaus tai Reporadio. Tällaisen tulkinnan esitti toimittaja Maarit Niiniluoto cd:n julkistamistilaisuudessa.
Warner Music Finland on masteroinut tupla-cd:lle Alatalon musiikillisen päätyön.
Kaikkineen muuttoliike Suomessa ja Suomesta oli Euroopan suurin väkilukuun suhteutettuna. Alatalon ja Harri Rinteen laulut kuvaavat
muuttajien mielessä kytevää ikävää. Ruotsissa suomalaiset itkivät ikäväänsä, kun Alatalo esitti näitä lauluja. – Samanlaiseen tunnelataukseen ei Arkadianmäellä pääse, valtiopäivämies Alatalo sanoo.

Toimittaja Leena Sharma, Suomen Kuvalehti 30.10.09

KATSON MAALAISMAISEMAA
Mikko Alatalon klassikkotrilogian Siirtomaasuomen laulut, jotka nyt on julkaistu uudestaan tupla-cd:nä, edustavat Alatalon taiteellisesti kunnianhimoisinta tuotantoa.
Kolme laulua kuullaan myös Mikko Niskasen hienossa nuorisokuvauksessa Ajolähtö vuodelta 1982.  Laulut pureutuvat 60-70-lukujen muuttoliikkeeseen, maaseudun tyhjentymiseen ja elämänmuodon kuolemaan.
Lyriikoissa on vahva vasemmistolainen paatos. Vieläkö Alatalossa, keskustan toisen kauden kansanedustajassa, elää pieni vasemmistolainen?
- Sydän on aina ollut pienen ihmisen puolella. Mutta onhan näissä teksteissä myös vahvoja maalaisliittolaisia näkemyksiä, ne ovat sellainen maaseudun fresko, kertoo laulaja.
Yhteiskunnallisia sävyjä ei Alatalon lauluissa ole enää juuri kuultu. Mikä estäisi tekemästä kantaaottavaa viihdettä myös tänä päivänä?
- Tietyssä mielessä tuollaiset tilitykset ovat ’once in a lifetime’-juttu. Olen minä viimeisillä kantrilevyilläni ottanut kantaa, mutta ne eivät ole saaneet samaa huomiota, kertoo trubaduuri.

Toimittaja Pirkko Määttälä, Oulu-lehti 11.11.09

YHTEISKUNTAOPPIA ALATALON MUKAAN
Yhdentoista virran maa viittaa Alatalon kotiseutuun, maakuntalaulusta tuttuun kymmenen virran Pohjanmaahan. Yhdestoista virta on aivo- ja lihasvirran muuttoliikettä sieltä pois.
- Laulusarja on hieno kokonaisuus, jota ei saanut enää kuin satunnaisesti vinyyleinä divareista. Levyformaatit kehittyvät koko ajan ja oli tärkeää saattaa laulut digitaaliseen muotoon. Olisi ollut törkeä virhe, jos näin olisi jätetty tekemättä, sanoo tilaajatuottaja Timo Lindström Warner Music Finlandista.
- Muita Mikon kokoelmia meillä on tehty aiemminkin. Tässä teoksessa on kuitenkin yhteneväinen punainen lanka. Se on hieno asia, sillä nykyisin musiikki on aika pirstaloitunutta…
Kappaleet aikanaan äänittänyt Tommi Liuhala koki melkein nostalgisia ilonkyyneleitä masteroidessaan nyt nauhoja.
– Se on kovaa yhteiskunnallista kamaa, kunnon runoilija-taiteilijan tekstejä, sanoo Liuhala. Hänen mielestään Alatalon poliitikkoura on suoraa jatkumoa musiikkijulistukselle.
-Mikon lauluissa on aina ollut elämänkatsomusta tavallista enemmän. Ne eivät koskaan olleet tyhjiä iskelmiä, vaikka syvällinen sanoma ehkä joskus on jäänyt ihmisiltä huomaamatta.
Tämä kokonaisuus toimii nyt sekä historiallisena dokumenttina että tätäkin päivää analysoiden, Liuhala sanoo.

Toimittaja Camilla Ahlstrand, Pohjolan Sanomat & Lapin Kansa 8.11.09

ALATALON VANHAT LAULUT JA MAASEUDUN UUSI NOUSU
Maaseutu on nyt ’in’. Näin väittää Mikko Alatalo, jonka laulut Suomen rakennemuutoksesta ja sen lieveilmiöistä on herätetty vastikään henkiin uusintapainoksena.
Alatalon laulujen Siirtomaasuomi on ajankohtainen siksi, ettei ilmiö ole hävinnyt. Maaseutu on jatkanut tyhjentymistään…
- Jotain tapahtuu eduskunnassa. Nekin puolueet, jotka ovat hylkineet maaseutua, ovat muuttaneet asennettaan, kertoo lauluntekijä.
- Maailmaa uhkaa pula ruoasta ja puhtaasta vedestä. Toinen asia maaseudun puolesta on erilaiset energiaratkaisut.
Kummassa ammatissa on voinut enemmän vaikuttaa?
-Politiikka tulee ja menee, mutta laulut pysyvät.

Toimittaja Pasi Kostiainen, Iltasanomat 21.10.09

PROTESTILAULAJAN PALUU
Alatalon Siirtomaasuomen laulut-tupla-cd sisältää kolmen vinyylin laulut.
Kantriprotestilaulut olivat erikoinen veto lähinnä iskelmämusiikkiin erikoistuneelta Fazer-Finnlevyltä.
- Ehto levytyssopimukselle oli omalta puoleltani, että saan tehdä tämän laulusarjan, Alatalo muistelee.
Ja Finnlevyn sanaseppo sai myös koko kansan hittejä, kun Vicky Lee ja muut laulut toivat kolme Syksyn sävel-voittoa neljässä vuodessa.
Syksyn sävelet olivat hittejä, mutta Siirtomaasuomen lauluista tunnetuimmat ovat nousseet klassikoiksi. Esimerkiksi  Ihmisen ikävä toisen luo ja Ajolähtö vetoavat kuulijan tunteisiin, vaikka maalta kaupunkiin  olisivat muuttaneet omat vanhemmat tai isovanhemmat.
Nämä laulut ovat monien kuulijoiden mielestä ylittämätöntä Alataloa.
- Olen sanonut keikoilla ihmisille, että on minulla tämä uusi kantrilevykin. He vastaavat, että heillä on jo minun levyt. Ei me haluta enää uusia, Alatalo naurahtaa.
Onko se lannistavaa?
- No on, olenhan minä vielä elävä ihminen!

Päätoimittaja Jari Niemelä, Tamperelainen 20.10.09

ALATALON PÄÄTYÖ JULKAISTIIN UUDELLEEN
30 vuotta on vierähtänyt siitä, kun kansantaiteilija Mikko Alatalo julkaisi temaattisen trilogiansa otsikolla Siirtomaasuomen lauluja. Nyt ne on julkaistu uudelleen masteroituina.
Ihmiset ovat kyselleet vuosien varrella, mistä lauluja saa. Eipä juuri mistään, kun ne aikanaan julkaistiin vain vinyylinä.
- Onneksi Warnerilla katsottiin, että näillä lauluilla on kulttuuriarvoa vieläkin, kertoo laulaja.
Kokoelmalta löytyvät monet Alatalo-Rinne-klassikot kuten Ajolähtö, Leuhkat eväät ja Jolsa jätkä.  Ihmisen ikävä  toisen luo ei alun perin kuulunut trilogiaan, mutta ajatuksellisesti se sopii nyt otettuna kokonaisuuteen.
Maalaispojat tulivat kaupunkeihin ja pubeihin. Naamaa katsottiin vessan peilistä.
Jokaista trilogian vinyyliversiota myytiin yli 20 000. Nämä laulut eivät ole ikuisen rock-nuoruuden marinoimia, nämä ovat aikuisen miehen lauluja aikuisten oikeista aiheista.
- Osa on sellaisia lauluja, joita ei voi enää toistamiseen tehdä. Esimerkiksi Kiiminkijoki, kertoo laulutekijä.

Toimittaja Matti Lehtonen, Turun Sanomat & Savon Sanomat, syksy 09

RALLINTEKIJÄN VAKAVAMPI PUOLI
Asian harrastajat tietävät, että iskelmälaulajana laakereita kerännyt Mikko Alatalo aloitti uransa populaarimusiikin maailmassa kirjoittamalla sanoitukset progebändi Tabula Rasan biiseihin. Teksteistä huokuu kirkasotsainen idealismi.
Alatalon ansiokkaat sanoitukset saivat jatkoa muun muassa Maaritin klassikoilla, aina yhtä suosituilla kestohiteillä Jäätelökesä ja Hymypoika.
Alatalon omassakin tuotannossa on suhteellisen tuntematon, mutta taiteellisesti painokkaampi puoli kuin iskelmä-Mikossa. Nuo kappaleet on nyt koottu tuplalevylle ’11 virran maa – Siirtomaasuomen laulut’.
Lauluissa on kuplettia, trubaduuriperinnettä ynnä tietenkin Pohjoisen perinnettä, onhan Alatalo syntynyt Finlandia-palkitun Antti Hyryn tavoin Kuivaniemellä, Kemin ja Oulun naapurissa.
Muutettuaan Tampereelle Mikko teki yhteistyötä Juice Leskisen kanssa.
Siirtomaasuomen laulut hän kuvaa suomalaisuuden tarkkailuksi, joka tapahtui paljolti yhdessä sovittaja Masi Luoman ja sanoittajakaveri Harri Rinteen kanssa.