Juhlalevy 60 laulua Tulosta Sähköposti

Mikko Alatalo 60 laulua

Kolmen cd:n triplalevy on oiva läpileikkaus Alatalo-Rinteen ikivihreimmistä lauluista. Mukana on klassikoita tyyliin Ajolähtö, 11 virran maa, Viivy vielä hetki, Puutarha, Ihmisen ikävä toisen luo, Hasardi ja Kiiminkijoki.

Toisaalta kokoelmalla on myös unohdettuja helmiä kuten Enkeli lensi huoneen poikki, Taistelija, Nuoruuden kultasiivet, Toimikerhon Keijo ja Taksimiehen poika.

Triplakokoelma koostuu osin vanhoista äänitteistä, mutta kolmasosa tehtiin äskettäin joko osittain tai kokonaan uusiksi. Kappaleisiin, missä oli ns. konejousia, soitettiin ”juhlan kunniaksi” oikeat jouset Masi Luoman ja Jyrki Niemen sovituksina. 80-luvun kosketinsoittimien ”ovikellosaundit” korvattiin oikealla flyygelillä ja aidoilla Hammond-uruilla. Joihinkin kappaleisiin lisättiin rokimpaa kitaraa.

Osa biiseistä on näin joko re-masteroitu tai masteroitu alusta pitäen. Masteroijana on toiminut monien laulujen alkuperäistuottaja Tommi Liuhala.

60 kappaleen kavalkadi tuo esille hyvin Alatalo-Rinteen monipuolisuuden lauluntekijöinä. Laulujen sävyt säntäilevät kupleteista rakkauslauluihin, yhteiskunnallisista kannanotoista intiimeihin musiikin pienoisnovelleihin. Tyyleissään Mikko ja Harri ovat etsineet vaikutteensa countrystä ralleihin, rockista iskelmään.

Laulut yhdistävät ironian ja intohimon, rumuuden ja romantiikan,  itkun ja ihastuksen, älyllisen ajatusleikin ja taivaita syleilevän antautumisen. Nämä laulut koskettavat päätä, sydäntä ja selkäydintä.

Ongelmana oli parivaljakon 600 laulun tuotannossa runsauden pula. Joukosta puuttuu lauluja, joita jotkut fanit saattavat kaivata. Ehkä joskus julkaistaan kokonainen boksi, jossa on vaikkapa puoletkin herrojen lauluista. Nyt saamme läpileikkauksen juhlan kunniaksi Maalaispojan parhaimmista kolmen cd:n verran.

JUHLALEVY 60 LAULUA ALRCD-034
Julkaisija  Busola oy
Jakelu: Timo Mäntyniemi
Promo: PTPromotion / Pia Temisevä / Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.


 

C D  1: 1970-LUKU (& vähän 80-lukuakin)

  1. MAALAISPOIKA OON | 2’40 | Sov. Alatalo-Donner (alun perin albumilta Maalaispoika oon 1974)
  2. HÄN HYMYILEE KUIN LAPSI | 3’14 | Sov. Alatalo (a p. single 1975)
  3. PER VERS, RUNOILIJA | 3’49 | Sov. Kalle Alatalo (ap. albumilta Juice Leskinen & Coitus Int: Per Vers, runoilija v.1974)
  4. SYLI | 3’20 | Sov. Masi Luoma (a p. single 1975)
  5. KOTISAUNAN LAUTEILLA | 2’55 | Sov. Alatalo-Janne Viksten (a p. albumilta Maalaispoika oon 1974)
  6. ODYSSEUS | 4’22 | Sov. Alatalo-Henrik Perello (a p. albumilta Juice Leskinen & Coitus Int: Per Vers, runoilija v. 1974)
  7. HASARDI | 3’22 | Sov. Alatalo) (a p. albumilta Hasardi 1976)
  8. HENGITÄ, SISKO | 3’33 | Sov. Kalle Alatalo (a p. albumilta Juice Leskinen & Coitus Int v. 1973)
  9. ENKELI (LENSI HUONEEN POIKKI) | 2’55 | Sov. Luoma (a p. albumilta Rokkilaulaja v. 1977)
  10. HYVÄSTI, MONA | 3’44 | Sov. Alatalo) (a p. albumilta Viimeinen lehmipoika v. 1978)
  11. (MISSÄ OOT) VICKY LEE? | 3’25 | Sov. Luoma (a p. single v. 1978)
  12. TUNNETKO RAKKAUDEN? | 2’14 | Sov. Luoma  (a p. albumilta Yhdentoista virran maa 1978)
  13. NUORUUDEN KULTASIIVET | 3’06 | Sov. Kalle Alatalo (a p. albumilta Onnenpoika v. 1979)
  14. RIKOO ON RISKILLÄ RUMA | 3’04 | Sov. Alatalo (a p. single v. 1980)
  15. IHMISEN IKÄVÄ TOISEN LUO | 4’26 | Sov. Luoma-Jani Uhlenius (a p. single v. 1980)
  16. TAITAA TULLA KESÄ | 2’59 | Sov. Luoma (a p. single v. 1981)
  17. JOLSA JÄTKÄ | 2’40 | Sov. Alatalo (a p. EP-levyltä Ajolähtö v. 1982)
  18. ALKUKESÄN PEHMEINÄ ÖINÄ | 4’42 | Sov. Alatalo (a p. albumilta Sielunmiljonääri v. 1983) 
  19. MAAILMANLOPUN MEININKI | 3’08 | Sov. Alatalo (a p. albumilta Ikävän karkoitus v. 1984)
  20. YHDENTOISTA VIRRAN MAA | 7’35 | Sov. Alatalo (a p. albumilta Yhdentoista virran maa v. 1978)

Säv. & san. Alatalo paitsi 8, 10, 11, 14, 15, 17, 18 ja 19 säv. & san. Alatalo-Rinne, 1 säv. & san. Alatalo-Juice Leskinen, 3 säv. & san. Leskinen, 6 säv. Alatalo san. Leskinen, 16 säv. & san. Esko Koivumies  

C D  2: 1980-LUKU

  1. AJOLÄHTÖ | 2’58 | Sov. Alatalo (a p. albumilta III tasavallan vieraana v. 1982)  
  2. LEUHKAT EVÄÄT | 3’15 | Sov. Alatalo-Markkula (a p. albumilta Iso joki tulvii v. 1981)
  3. TAISTELIJA | 3’16 | Sov. Jyrki Niemi (a p. albumilta III tasavallan vieraana v. 1982)
  4. LAPIN YÖ | 4’08 | Sov. J-P Järvinen (a p. albumilta Kaikilla mausteilla v. 1987)
  5. SIELUN MILJONÄÄRI | 2’52 | Sov.  Alatalo (a p. albumilta Sielun miljonääri v. 1983)
  6. SUOMALAINEN REISSUPOIKA | 3’50 | Sov. Luoma (a p. albumilta Iso joki tulvi v. 1981)
  7. POHJOISEN LAULU | 3’18 | Sov. Luoma (a p. albumilta III tasavallan vieraana v. 1982)
  8. KUN ISO JOKI TULVII | 6’39 | Sov. Luoma (a p. albumilta Iso joki tulvii v. 1981)
  9. SUOJELUSENKELI | 2’26 | Sov. Luoma (a. p albumilta Känkkäränkkä ja Artturi Robotti v. 1984)
  10. SUN OLTAVA VIILEE | 3’10 | Sov. Alatalo (a p. albumilta Ikävän karkoitus v. 1984)
  11. KISSANPENTU | 3’28 | Sov. Luoma-Jukka Linkola (a p. albumilta Ikävän karkoitus v. 1984)
  12. MINNA | 3’20 | Sov. Alatalo-Luoma) (a p. albumilta Syntynyt lähiössä v. 1986)
  13. TYTÖT TAHTOO PITÄÄ HAUSKAA | 2’28 | Sov. Alatalo (a p. albumilta Kaikilla mausteilla v. 1987)
  14. ANNA MULLE YKSI YÖ | 4’08 | Sov. Alatalo (a p. albumilta Kaikilla mausteilla v. 1987)
  15. YHDENTEKEVÄÄ, Duetto Juicen kanssa | 3’22 | Sov. Alatalo-Jyrki Niemi (a p. albumilta Kaikilla mausteilla v. 1987)
  16. ISÄNMAAN TOIVOT | 3’53 | Sov. Luoma (a p. albumilta III tasavallan vieraana v. 1982)
  17. KÄNKKÄRÄNKKÄ | 2’39 | Sov. Alatalo (a p. albumilta Eläimiä suomalaismetsissä v. 1981)
  18. KAPAKAN RIPPITUOLI |3’05 | Sov. Alatalo   (a p. albumilta Syntynyt lähiössä v. 1986)
  19. KUULE KUINKA KULKEE, Duetto Ivo Linnan kanssa | 3’09 | Sov.  Alatalo (a p. albumilta Kuule kuinka kulkee v. 1990)
  20. KIIMINKIJOKI | 3’40 | Sov. Luoma (a p. albumilta III tasavallan vieraana v. 1982)

Säv. & san. Alatalo-Rinne paitsi 3, 6, 7 ja 20 säv. & san. Alatalo.

C D  3:  1990- & 2000-LUKU

  1. VIELÄ MAALAISPOIKA OON | 3’29 | Sov. Alatalo-Markkula (a p. albumilta Kantri v. 2001)
  2. VIIVY VIELÄ HETKI | 3’16 | Sov. Luoma-Uhlenius (a p. albumilta Kaikilla mausteilla v. 1987)
  3. HERRAKSI SYNNYTÄÄN | 2’53 | Sov. Alatalo (a p. albumilta Herraksi synnytään v. 1994)
  4. MIKSI MINÄ? | 3’31 | Sov. Alatalo-Luoma (a. p albumilta Yökynttilä v. 1997)
  5. HYASINTTIEN AIKA | 2’49 | Sov. Luoma (a p. albumilta Joulun laulut v. 1990)
  6. YÖ ALKAA YHDELTÄTOISTA 4’24 | Sov. Alatalo-Luoma (a p. albumilta Yö alkaa yhdeltätoista v. 1991)
  7. KÄNNISSÄ KOTIIN | 3’35 | Sov. Alatalo (ap. albumilta Napapiirin huumaa v. 1989)
  8. EUROOPAN RANNALLA | 3’41 | Sov. Alatalo-Luoma (a p. albumilta Yö alkaa yhdeltätoista v. 1991)
  9. LANTEET, SYDÄN JA PÄÄ | 3’20 | Sov. J-P Järvinen (a p. albumilta Taksimiehen poika v. 1999)
  10. TAKSIMIEHEN POIKA | 3’39 | Sov. Alatalo (a p. albumilta Taksimiehen poika v. 1999)
  11. PUUTARHA, Mukana Anna Hanski | 3’24 | Sov. Alatalo-Luoma (a p. albumilta Puutarha v. 1993)
  12. ET VOI SYÖDÄ KAKKUA, Duetto Matti Heinivahon kanssa | 3’23 | Sov. Pertti Hurmalainen (a p. albumilta Yö alkaa yhdeltätoista v. 1991)
  13. TOIMIKERHON KEIJO | 3’41 | Sov. J-P Järvinen (a p. albumilta Taksimiehen poika v. 1999)
  14. TYTTÖ POHJANMAAN | 3’30 | Sov. Matti Puurtinen (a p. albumilta Kantri 2001)
  15. KUUDES IKKUNA, Mukana Anna Hanski | 2’42 | Sov. Alatalo-Jari Leskinen-Juha Tikka (a p. albumilta Puutarha v. 1993)
  16. PEITON ALLE | 3’33 | Sov. J-P Järvinen (a p. albumilta Taksimiehen poika v. 1999)
  17. LOHI NOUSEE | 5’32 | Sov. Ismo Kätkä (a p. albumilta Senaattori ja boheemi v. 2004)
  18. MÄ LÄHDEN MAALLE, Duetto Juicen kanssa | 3’53 | Sov. Ismo Kätkä (a p. albumilta Senaattori ja boheemi v. 2004)
  19. JOS SUA EI OIS | 3’29 | Sov. Alatalo (a p. albumilta Kantri II: Kaikki sitä tekevät mielellään v. 2008)
  20. SUOMI NEITO # 3, Mukana Jussi Syren & Groundbreakers | 3’16 | Sov. Groundbreakers (a p. albumilta Kantri v. 2001)

Säv. & san. Alatalo-Rinne paitsi 10, 15 ja 20 säv. & san. Alatalo  17 ja 18  säv. & san. Alatalo-Leskinen.

ALRCD-034



Laulut koskettavat päätä, sydäntä ja selkäydintä

Mikko Alatalo oppi Oulun seudulla  jo nuorena poikana Beatles-huumassa ja paikallisissa bändikuvioissa  musiikin hahmotuksen alkeet. Opiskeluaikana Tampereella 1970-luvun alussa hän jalostui popmusiikin osaajaksi. Coitus Intin puuhamiehenä ja Juicen innoittamana Mikko sai kipinän myös omien laulujen tekemiseen.  Näin alkoi myös yli 600 laulun yhteistyö Harri Rinteen kanssa.

Mikko oli vuodesta -72 Yleisradion uutis- ja ajankohtais-ohjelmien toimittajana, mutta siirtyi vuonna 1975 musiikkiohjelma Iltatähden juontajaksi. Tv-työtä on jatkunut vuosikymmeniä Hittimittarista Juke-boksin ja Rififin kautta aina Tammerkosken Sillalle. Mikosta tuli paitsi kaikkien tuntema musiikintekijä myös kuvaruudun ikoni, jonka kykyä ottaa kamera kuvattiin tv:n ammattipiireissä poikkeukselliseksi. 

Koko kansan Alatalo nuoresta popparista tuli yhtenä yönä 1978, kun hän voitti Syksyn sävelen kappa-leella Vicky Lee. Historiallisen neljän Syksyn sävel-voiton aikana – paradoksaalista kyllä – mies teki levy-trilogian Siirtomaasuomen laulut, joita edelleen voidaan pitää ”maalaispojan” päätyönä. Alatalo kuvasi Rinteen kera samaa yli miljoonan ihmisen muuttoliikettä, mistä Mikko Niskanen sai aiheen elokuvilleen ja Heikki Turunen kirjoilleen. Niskanen myös käytti parivaljakon lauluja elokuvassaan ”Ajolähtö”.

Fazerin omistaman Finnlevyn kylkeen perustettiin 70-luvun lopulla vaihtoehtoista musiikkia tuottava Hi-hat- levymerkki, jonka tuotannosta vastasin. Love Records oli lopettanut toimintansa vuonna 1977 ja Mikko etsi uutta henkistä kotia. Hänessä kohtasin samanhenkisen taiteilijan. Koimme, että musiikkiin pitää suhtautua samalla vakavuudella kuin kaunokirjallisuuteen tai sosiologiaan, josta olimme saaneet tärkeitä virikkeitä. Näin rakentui suhde, joka tuotti menestyksiä levylistoilla mukaan lukien Syksyn sävel-suman. Mutta yhteistyömme edellytys ja tärkein hedelmä oli nuo suuren suomalaisen murroksen balladit, Siirtomaasuomen laulut. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin laulusarjan merkitys on vain korostunut. Se avautuu 11 virran maasta ainutlaatuisena, runollisena raporttina suomalaisuuden suurista käännekohdista.  Joitakin noista lauluista kuulette myös tänään.

Vuosien varrella parivaljakko Alatalo-Rinne tehnyt myös koskettavia rakkauslauluja. He myös löysivät lastenmusiikin aiemmin kuin monet muut lauluntekijät. Monet nuoremmasta sukupolvesta eivät edes tiedä, että Alataloa on ollut ennen Känkkäränkkää.

Alatalon vuosikausien menestysbuumin jälkeen tulivat hiljaisemmat vuodet 80-luvun puolivälissä. Hän innostui opiskelemaan alppihiihdonopettajaksi. Mikko oli tv-hiihtokoulujen isäntänä ja myös vuosia hiihtomatkailijoiden alppitrubaduurina. Sieltä itse asiassa alkoivat yhteislaulatukset. Mies on hiihtänyt mutkamäkeä kaikissa maanosissa. Hän on kiivennyt vuoria tuntien myös Kilimandjaron, Kebnekaisen ja Galdhöpiggenin lumet. Hän laskenut koskikajakilla kaikki Suomen tunnetuimmat kosket. Miehen täytyy tehdä, mitä miehen täytyy tehdä. Jos ei musiikki yksin enää tuo tyydytystä, täytyy tehdä jotakin muuta.

90-luvulla henkilökohtaisen elämän karikot ja myös taiteelliset pettymykset jättivät jälkensä laulun-tekijään. Kuitenkin noinakin vuosina syntyi osuvia ja koskettavia –  tosin radioiden soittolistojen ulkopuolelle jääneitä –  lauluja. Ehkä ne löydetään vielä uudelleen.
     
Alatalon arvostuksen nousu kesti kauan. Vuonna 2001 Mikko julkaisi albumin Kantri. Se oli arvostelu-menestys – pitkästä aikaa.  Varsinainen huippuhetki oli sitten Juicen ja Mikon yhteen tulo vielä kerran. He levyttivät albumin Senaattori ja boheemi, joka myi kultaa. Vanhat kaverukset äänittivät myös yhteisen konsertin Tampere-talossa ja julkaisivat siitä live-levyn Klassikoiden ilta. Kuvamateriaalista editoin saman nimisen DVD:n, jossa on myös arkistomateriaalia.

Vuonna 1999 Alatalo oli järjestänyt Suomen ensimmäisen Farm Aid-konsertin  suomalaisen maaseu-dun ja ruoantuotannon puolesta. Liekki politiikkaan oli syttynyt uudelleen sitten opiskeluvuosien. Miehen viimeisin askel maailman muokkaamisessa oli vain ajan kysymys.  Eduskunta on ollut Pispalan trubaduurin tekemisen ylin alttari. Kansanedustajana Mikolle luonnollista on ollut kiinnostus tekijänoikeuksien puolustamiseen,  mediapolitiikkaan ja pienyrittäjien asemaan.  Eli sinne, missä hänen osaamisellaan on eniten tekemistä.

Mutta kaikesta rönsyilystä huolimatta musiikissa on Alatalon todellisen tekemisen ydin. Laulujen sävyt säntäilevät tosiaan kupleteista rakkauslauluihin, yhteiskunnallisista kannanotoista intiimiin eläytymiseen. Tyyleissään Mikko ja Harri etsivät vaikutteensa countrysta jenkkaan ja rockista iskelmään. He ovat myös kokeilleet kaikenlaista uutta maailmalta. Suomen ensimmäinen reggaebiisi (Saara) ja ensimmäisen räppi (Maailmanlopun meininki) olivat tästä hauskoja todisteita. Tuotannossaan kaverukset ovat kulkeneet Toivo Kärjen ja monien musiikin mestareiden viitoittamaa tietä: määrästä syntyy laatua.

Mikon ja Harrin laulujen voima on niiden monipuolinen maailmankuva ja tunnesävyjen vastakkaisuus. Ne yhdistävät ironian ja intohimon, rumuuden ja romantiikan, itkun ja ihastuksen, älyllisen ajatusleikin ja taivaita syleilevän antautumisen. Parhaimmillaan Alatalon ja Rinteen musiikki voi koskettaa päätä, sydäntä ja selkäydintä.

Johdonmukaisesti Mikon musiikista voi erottaa myös hänen osaamisensa ulottuvuudet. Nuoruuden musiikki-ihanteet peilautuvat laulujen tyylikeinoissa. Harrin tutkija- ja Mikon toimittajatausta antavat niihin sosiaalipsykologista sanastoa ja painovoimaa. Yhteiskunnallisen osallistumisen tarve on tuonut niihin joskus jopa paatoksellista sanomaa.

Alatalon musiikin ydin syntyy egosta, empatiasta ja yleissivistyksestä. Ego on perintöä Mikon pohjalai- suudesta – pohjalainenhan ei koskaan kiellä itseään.  Pohjalainen tietää, mistä on kotoisin. Empatia kuuluu tarinankertojien syntymälahjoihin, tarpeeseen ottaa yhteyttä ihmisiin ja ymmärtää  ihmissielua lyriikassa. Empatia soi Ihmisen ikävässä tai Hyasinttien ajassa. Se on heikomman puolella Toimikerhon Keijossa tai Suojelusenkelissä. Yleissivistys on luonnonvara, jota Junnu Vainio aikoinaan teroitti. Tässä nousee myös Harri Rinteen merkittävä rooli. Sivistystä vaativat kuplettien oivallukset ja sosiaalisten ristiriitojen runoelmat.

Tällä levyllä kuulette vain 10 % Alatalo-Rinteen tuotannosta. Silti tämä on oiva läpileikkaus, jossa on tuttuja klassikoita, mutta myös hieman unohtuneitakin lauluja. Hyvää syntymäpäivää, Mikko!

TOMMI LIUHALA