"En lantis är jag" v. 1984 Tulosta Sähköposti
  • En lantis (det är jag)"En lantis är jag" v. 1985
  • Sången från Norden
  • Älskling ta mej hem tillbaka
  • Människans längtan
  • När den stora floden svämmar över
  • Skryta lagom
  • Finne från väster
  • Bastun här i hembygden
  • Famnen
  • De elva älvarnas land
1984
HILP 164
 
Alatalo esiintyi Leena Vihtosen "Nattmusik" -ohjelmassa jo 1970-luvulla yhdessä Tabula Rasa -bändin kanssa. Mikko lauloi ruotsiksi mm. kappaleet "En lantsare är jag" (Maalaispoika oon), "Famnen" (Syli) ja "Bastun här i hembygden" (Kotisaunan lauteilla). Mikon suhde ruotsinkieleen on ollut luonnollinen, ei torjuva, kuten niin monilla kouluruotsia vihanneilla. Hän on aina nähnyt Suomen osana Pohjoismaista perhettä ja että sen vuoksi yhteiseksi kieleksi ei riitä pelkkä englanti.

Kaksikielisyys on tuonut Mikolle paljon suosiota ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja myös Pohjois-Ruotsissa. Siellä osataan arvostaa sitä, että äidinkieleltään suomalainen edes yrittää puhua ruotsia ja olla avarakatseinen. Monet ovat olleet keikat, missä Alatalo juontaa ja laulaa på svenska och finska Pajalan iltamista Jagob's Dagar-tapahtumaan.

Ruotsinkielinen pitkäsoitto syntyi näistä ajatuksista. Ehkä taka-ajatuksena oli paitsi tehdä musiikkia suomenruotsalaisille, myös päästä jollain tavalla myös riikinruotsalaisten markkinoille. Sen takia levyn nimibiisikin muutettiin suomenruotsalaisesta "lantsaresta" ruotsalaiseen "lantikseen".

Mikko esiintyikin lukuisia kertoja Ruotsin tv:ssä eri viihdeohjelmissa ruotsinkielellä. Pohjoisvision suuressa gaalakonsertissa Suomea edustivat ruotsinkielellä 80-luvulla jo silloin Pohjoismaissa suuri tähti Arja Saijonmaa ja tuntemattomampi Alatalo. Ruotsin edustajat olivat Povel Ramel ja Carola. Läpilyönti Ruotsissa ruotsinkielellä olisi kuitenkin tarkoittanut sinne muuttamista ja siellä uuden elämän aloittamista. Siihen Mikko ei ollut valmis.
Mikko ja MA Numminen
Mikko julkaisi myös ruotsinkielisen levyn v. 1985.
Mukana levyllä myös M.A. Numminen.


Tehdessään Jamppa -duettoa "Sången från Norden" ruotsiksi M. A. Nummisen kanssa, Mikko kysyi tältä Ruotsissa vuosia keikkailleelta kulttihahmolta, miksei tämä enää jaksa keikkailla Ruotsissa. "Suurin syy on steriiliys. Arki-illoin ei tapahdu mitään. Et saa edes kunnon rundia aikaan. Ainoat todelliset kaupungit ovat Tukholma ja Göteborg ja nekin vain viikonloppuina", vastasi M. A. N.

Se siitä Ruotsin valloituksesta. Mutta levy ilmestyi ja sen teksteistä tuli, voi sanoa, jopa parempia kuin alkuperäiset, olihan asialla suomenruotsalaisen kulttuurin eturivin nimiä: professori Lars Hulden (Famnen), kirjailija Johan Bargum (Bastun här i hembygden), sekä Marita Lindquist (Finne från väster). Suurimman vaivan käännöksissä näki lauluntekijä Barbara Helsingius, joka käänsi erinomaisesti mm. laulut "11 virran maa" (De elva älvarnas land) ja monumentaalisen "Iso joki tulvii" (När den stora floden svämmar över). Myös "Ihmisen ikävä" kääntyi hänen kynästään (Människans längtan).