"Pelkkää kurjuutta ja muita hittejä" v. 1985 Tulosta Sähköposti
Pelkkää kurjuutta ja muita hittejä
  • Maalaispoika oon
  • Kissanpentu
  • Pelkkää kurjuutta
  • Kaikki tanssimaan
  • Syli
  • Sun on oltava viilee
  • Ihmisen ikävä toisen luo
  • Tukka hyvin, kaikki hyvin
  • Ajolähtö
  • On vanha jengi koossa taas
  • Alkukesän pehmeinä öinä
  • Yhdentoista virran maa
1985
HILP 166
 
1980-luvun puolivälissä suuren kotimaisen levy-yhtiön Finnlevyn pinna alkoi pettää Alatalon suhteen. "Mikä on tämä työhullu, joka haluaa julkaista kaksi pitkäsoittoa vuodessa? Miksi hänellä on niin polttava tarve koko ajan tulkita maailmaa, tehdä lauluja ja julkaista? Miksi hän ei ole niin kuin kuka tahansa iskelmätähtönen, joka kiltisti odottaa vuoroaan, kun kiltit tuottajasedät kuuntelevat ulkomailta muutamia käännösbiisejä valmiiksi?" naureskelee Alatalo vuosien jälkeen. Silloin ei naurattanut. Varsinkin, kun Alatalon levyt eivät enää myyneet samaan malliin kuin Syksyn Sävel -menestysten aikaan. Varsinkin, kun rock-media oli hänet jo hylännyt, mutta hän ei lauluntekijänä suostunut alistumaan rivi-iskelmälaulajan muottiin. "Ei tanssimusiikissa saa olla mitään asiaa. Tärkeintä oli silloin vain, että musiikki käy jalalle. Aivonystyröiden ärsyttäminen ei kuulu iskelmäntekijöille".

MikkoTällainen palaute annettiin levy-yhtiölle ainutlaatuisen Syksyn Sävel-menestyksen tuoneelle parivaljakolle Alatalo - Rinne. "Oli selvää, että meitä ei enää tarvittu kotimaisen levytuotannon lippulaivassa, joka sittemmin myytiin japanilais-amerikkalaiseen omistukseen" kertoo lauluntekijä itse. Mikolle tärkeä tuottaja Tommi Liuhala oli jo saanut lähteä yhtiöstä. Mikolla ei ollut enää yhteyshenkilöä, kenelle puhua, vain tuotantosihteeri Maikku Doktar. Mutta hänellä taas ei ollut päätösvaltaa. Jäljellä oli vain huippu - masterdealit, mutta ei enää keskustelukumppania eikä kiinnostusta.

Viimeisenä projektina Finnlevylle Mikko teki kokoelmalevyn julkaisemattomista singleistä ja muista jämistä. Jälleen kerran hän oli Syksyn Sävelessä, nyt kupletilla "Pelkkää kurjuutta". Menestystä ei tullut. Alatalo - Rinteen huumoria oli saatu jo 10 vuotta tuutin täydeltä. Mikko itsekin oli jo hieman väsynyt rillumarei- biiseihin ja halusi tehdä hyviä rakkauslauluja, kuten sitten tekikin Harrin kanssa (v. 1986 "Minna", v. 1987 "Anna mulle yksi yö" ja "Viivy vielä hetki").
"Kurjuus" -laulu sai antaa nimensä tälle kokoelmalle, joka meni useimmilta ohi. Itse laulussa ei ollut mitään vikaa, mutta levy-yhtiö ei markkinoinut levyä ollenkaan. Myöhemmin levyltä on tosin laitettu erilaisia biisejä muille kokoelmille, niin kuin tapana on yhtiötä vaihtaneiden ja edesmenneiden taiteilijoiden suhteen.