"Syntynyt lähiössä" v. 1986 Tulosta Sähköposti
Syntynyt lähiössä v. 1986
  • Syntynyt lähiössä
  • Mä teen töitä
  • Kapakan rippituoli
  • Hän halusi päästä lentoon
  • Viimeinen irokeesi
  • Juppeilemaan
  • Hervantaan, Hervantaan
  • Puhelinrakkaus
  • Se tavallinen naapurilähiö
  • Minna
  • Ei ota eteen
  • Uusi nainen
  • Voi kun pääsis avohoitoon
  • Hyvää syntymäpäivää
  • Suomenmaa
1986
SOPOL 1012
Maalaispojan laulujen punainen lanka on vuosikymmenten kulussa ollut maalaispoikien tarinan kertominen kokonaisuudessaan. Näiden juurensa katkaisseiden, työn perässä lähteneiden perusmiesten elämän seuranta, tunteiden tulkitseminen heidän puolestaan on ollut Mikolle suuri haaste, elämän kestävä motto. Ja minne nuo miehet ja naiset päätyivät kotikyliltään, sukutiloiltaan tai torpistaan? Lähiöihin. Siksi maalaispoikien tarina jatkuikin "lähiörapsodiana".

"Se oli oikeastaan tilaustyö. V. 1985 silloinen Valkeakosken työväenmusiikki-tapahtuman vetäjä Reijo Nättiaho pyysi mua tekemään yhdessä Harrin kanssa jonkun mittavamman konsertti- ja näyttämökokonaisuuden." Tehtiin rapsodia, kokoelma lauluja ja sketsejä ihmisten elämästä lähiöissä.

Mikko ja RömppäLähiörapsodia vuonna 1986 yhdessä näyttelijä-ohjaaja Raimo Grönbergin kanssa.

Lauluntekijät ottivat aiheen sen verran tosissaan, että haastattelivat nuorisotyöntekijöitä, pappeja, poliiseja ja lähiöalueiden ihmisiä.
 
Näyttelijä-ohjaaja Raimo Grönberg oli ohjannut Alatalo-Rinteen lauluista Kemin teatterille musiikkinäytelmän "11. virta". Hän olikin sopiva henkilö työryhmään. Näyttämöversiossa Grönberg näyttelee ja laulaa, Alatalo laulaa ja- näyttelee. Mielenkiintoinen yhdistelmä, joka myös tuli tv-2:ssa ulos taltiointina.

Levyn nimeksi ei laitettu kovin kulttuuripitoiselta kuulostavaa rapsodiaa, vaan ikään kuin parodiana Springsteenin "Born in the USA" –biisille "Syntynyt lähiössä". Levyn julkaisi Finnlevystä lähtenyt Gugi Kokljuskin, joka pyöritti tuolloin Sonet-yhtiötä. Gugi ei uskonut kovinkaan paljon kaupalliseen menestykseen, mutta piti Mikkoa arvossa; olihan mukana myös Mikon Syksyn Sävel- biisi.

Kuvaavaa lähiölevyn ironialle ovat biisien nimet: "Lähiön tie- laulu vaalikarjasta", "Mä teen töitä - kun on rahaa, ei tarvi tehdä niin paljon pahaa". "Hän halusi päästä lentoon" oli tosi tarina itsemurhasta, "Viimeinen irokeesi" nuoresta ihmisen peilikuvasta, erilaisesta nuoresta. "Voi kun pääsis avohoitoon" ennakoi jo tuolloin 2000-luvun traagista tilannetta, kun mielisairaat ovat kaduilla. "Ei ota eteen" kuvasi suomimiehen vanhenemista ennen kuin Viagrasta tiedettiin mitään, "Uusi nainen" taas nykynaisten vaatimustason nousua.

"Kapakan rippituoli"- laulusta tuli kestohitti pubeihin, missä Mikko esiintyy. Se oli riittävän yksinkertainen ralli. Ja niin kävi, että Mikko voitti vielä neljännen kerran Syksyn Sävelen, tällä kertaa ei sketsien ja lavashown voimalla, vaan  "Minna"-laululla, jota tosin väitettiin plagiaatiksi. Tästä Syksyn Sävel- voitosta lauluntekijä itse on ylpein, kaikesta huolimatta. Laulu kertoo emansipoituneesta naisesta, poikamiestytöstä, jo tuolloin v. 1986. Siksi se sopikin hyvin lähiölevylle.

Edes Syksyn Sävel - voitto ei auttanut albumia menestykseen. Suomen kansa ei enää 1980-luvulla halunnut kuulla viihteessä asiaa. Se aika oli jäänyt 1970-luvulle. Kuvaavaa on, että myös mittavalla lähiörapsodia-kiertueella yleisön vastaanotto oli paras maaseudulla. Lähiöissä, missä rapsodiaa olisi tarvittu, ihmiset eivät jaksaneet lähteä asuinnoistaan illalla konserttiin. "Ehkä he eivät halunneet kuulla, kuinka huonosti heillä menee! No, ei lähiörapsodia pelkkää kritiikkiä ollut. Se oli hauska esitys, jossa oli pirullista huumoria".