"Yhdentoista virran Maa - Lauluja siirtomaa-Suomesta" v. 1978otsikkopalkki

Yhdentoista virran maa

  1. Kymmenen virran maa
  2. Pohjanmaan junassa
  3. Mädäntynyt sydän
  4. Tunnetko rakkauden?
  5. Katso mua, Sirkka
  6. Kirkonkylän rabbi
  7. Saara
  8. Vicky Lee
  9. Elämisen tahti
  10. Teuvo
  11. Isänmaa
  12. Yhdentoista virran maa

1978
HILP 130

otsikkopalkki

Tämä levy on ehdottomasti yksi Mikon lauluntekijä uran pääteoksista. Harri Rinne on tietenkin ollut monien tekstien isä, mutta tämä levy ammentaa hyvin pitkälle voimansa Mikon pohjoisen juurista.
Monelle poptähdelle on traumaattinen kokemus tulla alas suosion huipulta. Niin varmasti olisi ollut Mikonkin kohdalla, mutta hänellä oli tärkeämpää tekemistä: nämä pohjoisen laulut. Hän halusi laulaa jo aikuisillekin ihmisille. Hän halusi välittää, halusi vaikuttaa. Siinä auttoi tietenkin se, että samana syksynä vuonna 1978 Mikko voitti Syksyn Sävelen utopistisella 78000:lla postikortilla. Silloin piti vielä osata kirjoittaa, kun äänesti Syksyn Säveleen. Suuri moka oli se, että levy-yhtiö painosti muuten kunnianhimoiselle, kantaaottavalle albumille mukaan "Vicky Lee"- rallin. Voittajaralli oli sinänsä hyvä, mutta mieluummin muussa ympäristössä.

"Vicky Leen" takia Alatalo saavutti kuitenkin siirtomaa Suomen lauluilleen paljon suuremman yleisön kuin oli uneksinutkaan. Levy myi tuolloin yli 20 000 ja konserttisalit olivat täynnä. Mikko kiersi ympäri maan "Siirtomaa Suomen laulut ja kuvat"- konsertillaan. Suurille valkokankaille heijastetut Suomi-kuvat olivat valokuvaaja Petri Nuutisen.
Alatalon paukuteltua henkseleitään ja heiteltyä lannettaan tunnetuissa iskelmä-kilpailussa rock-kriitikot ja osa rockyleisöstä käänsi hänelle selkänsä. Yhtäkkiä hän ei ollutkaan enää Suomen parhaista poplaulajista. Laulutaito oli mennyt sen myötä, että pienen rockyleisön sijasta miehen tunsivat kaikki peräkylän mummotkin.
Alatalon kuva oli Suomen Kuvalehden kannessa, tosin yhtenä ruutuna muiden joukossa. Se oli merkki siitä, että hänet tunsivat kaikki Suomessa.

Mutta rock-uskottavuutensa hän oli menettänyt. Vasta vuosia myöhemmin monet kriitikot ovat tunnustaneet, että Alatalon "Yhdentoista virran Maa" -albumi oli merkkiteos Suomi-viihteen historiassa. Se, että mies oli samaan aikaan myös kuplettitaituri, nähdään nyt monipuolisuutena.

Vaihtaessaan levy-yhtiötä Lovelta Finnscandiaan Hi-hat -levymerkille Mikko oli siirtynyt Atte Blomin viisaan ja massiivisen hahmon suojasta toisen "ison pojan" Tommi Liuhalan isälliseen ja näkemykselliseen ohjaukseen. Tommin lisäksi tuottaja-kapellimestarina "Yhdentoista virran Maalla" toimi jo tuolloin omaperäinen Kalervo "Kassu" Halonen. Kassun innostamissa sessioissa rumpuja ja bassoa soittivat legendaarinen "Made in Sweden" -kaksikko Vesa Aaltonen ja Pekka Pohjola, Suomen kansainvälisesti tunnetuimmat muusikot Jukka Tolosen ohella. Kitaraa soitti Janne Louhivuori. Mm. biisiin "Isänmaa" hän soitti 28 kitaraa päällekkäin Queen -yhtyeen Brian Mayn tyyliin. Kassu halusi kokeilla erilaisia asioita.

Itse nimibiisi on kronologinen historian katsaus meistä suomalaisista, minkälaisia perkuleita me olemme. Laulussa käydään läpi menneisyyden traumat , koti, uskonto, isänmaa, sotatantereet, vainajat, muuttunut, outo kotiseutu.
Ja lopulta rakkaus-viha suhteen tunnustaminen 10 virran maahan, josta lähti yhdestoista, ihmisten virta. Biisi on toteutettu minimaalisesti: vain Mikon kitara ja kiihkeä "saarnamiehen" ääni. Saarnamiesten vallankäyttöä Mikko käsittelee äänikuvaelmassa "Saarna".

Maalaispoika Hollywoodissa

< - - Maalaispoika Hollywoodissa ensimmäistä kertaa vuonna 1978. Hälytyssoitto tuli: "Äkkiä kotiin! Olet voittanut Syksyn Sävelen". No, Hollywoodissa Mikko teki pari vuotta myöhemmin California Iltatähti Specialin.

Vicky LeeSe on jo selkäkarvat nostattavaa kuultavaa. Kansan Uutisten päätoimittaja kommunisti Erkki Kauppilakin havahtui ja lähetti Mikolle kortin: "Älä pilkkaa laestadiolaisuutta. Se on kaikissa meissä, jotka olemme siinä kasvaneet!". "Nuoruuden kultasiivet" on Mikon tilitys kokonaisen sukupolven unelmien kuolemasta. "Katso mua, Sirkka" ennakoi jo EU-ajan evakkoliikkeitä. "Elämisen tahti" oli tuon ajan työttömien laulu. "Teuvo" oli Alatalon "Kahdeksan surmanluotia". Myöhemmin Alatalo - Rinteellä (Siirtomaa-Suomen laulut 3) olikin mahdollisuus tehdä musiikkia toisen Mikon, Niskasen elokuvaan.

"Pohjanmaan junassa" oli bluegrassia, olihan Alatalo sitä tehnyt jo aiemmin Vanha Isäntä -bändin kanssa singlelle "Lättähattublues". "Anna-Liisa" oli rakkauslaulu nuoruuden kuolleelle ystävälle, "Mädäntynyt sydän" taas muisteli kotiseutua. Kaiken kaikkiaan "Yhdentoista virran Maa" on vahva kokonaisuus, joka on osoittautunut vaikeaksi ylittää 600 laulun parivaljakollekin.

  Vuoden 1978 Syksyn Sävel-voitto "Vicky Lee"-kappaleella teki popparipojasta
koko kansan ralli-Mikon, joka toisaalta lauloi vakavia lauluja maaseudusta.