Duunari

Raksalla on kylmä tuuli tai pölykeuhko, leivinuuni
Vaikka kuinka rakennetaan, ei täältä koskaan lopu duuni
Normi-Jussi, tilipussi – siksihän sä töitä teet
Lasten ja vaimon vuoksi sä joka päivä meet
Maailma tarvii duunaria, perinteistä duunaria
Teräskourat nuo, ne korjaa, rakentaa. Ja priimaa pukkaa vaan!
Maailma tarvii duunaria, nykyajan duunaria
Kädentaitajaa, joka ruuvaa, asentaa.
Ja priimaa pukkaa vaan Maailma tarvii duunaria!

Pitkä viikko, pakko painaa, ampuu naulaa, roinaa kantaa
Elämä on – se kaiken ottaa. Sille työmies kaiken antaa
Ei numeroa millään lailla tee osaaja itsestänsä
Mut ilman häntä yhteiskunta ei rullais pyöriänsä
Maailma tarvii duunaria, perinteistä duunaria…

Näitä valkokaulusmaistereita työttöminä on, ammattina kutsumus
Mutta sinikaulusmestari on korvaamaton, jos on kuuma, kylmä tai vaikka vedenpaisumus

Hän työlleen antaa elämänsä, mut hiipuu hauis, kuluu känsä
Kun vanha ampuu viime naulan, tietää jotain jättävänsä
Niin monta kotia hän taikoi, teki kaiken minkä aikoi
Nyt kisällin on vuoro näyttää ja miten saappaat täyttää
Maailma tarvii duunaria, aina uutta duunaria
Teräskourat nuo, ne korjaa, rakentaa Ja priimaa pukkaa vaan!
Maailma tarvii duunaria, nykyajan duunaria
Kädentaitajaa, joka ruuvaa, asentaa Ja priimaa pukkaa vaan
Maailma tarvii duunaria!